Toipumispäivät 8, 9 ja 10

Toipuminen jatkuu hyvin. Haava on siisti ja vasta nyt Dallas on alkanut olla siitä jonkin verran kiinnostunut. Luulen, että haavan ompeleet alkavat vähitellen kiristää kun tapahtuu paranemista. Dallas kyllä tottelee hienosti kun sitä kieltää tai antaa muuta puuhasteltavaa. Yksin jätettäessä sille on laitettava kauluri, joka on kyllä aikamoinen tötterö sen päässä. Dallu ei osaa oikein tötterönsä kanssa muuta kuin ihmetellä. Se ei liiemmin pyristele siitä irti, vaan hämmentyneenä patsastelee paikoillaan.
Odotamme kovasti keskiviikkoa, ortopedin kontrollia ja ompeleiden poistoa. Sen jälkeen ei enää tarvitse Dallua samalla tavoin vahtia. Vain sen liikkumista ulkona ja hyppimistä sisätiloissa. Haavainfektion vaara on vihdoin ohi! Dio jaksaa Dallua ihmetellä ja eniten sillä on ihmettelemistä siinä, että ulkoilut tapahtuvat kokonaan erikseen. Koirat ovat tottuneet touhuamaan pihatarhassa kaksistaan ja nyt ne ovat vähän orpoja ulkona kumpainenkin. Sisällä ne sitten kaivautuvat toistensa kylkeen ja nukkuvat siinä autuasta koiranunta!

Tylsääääää!