Metsän suojissa 20.5.14

Kesä on tullut - vihdoinkin ja sen huomaa myös metsässä. Metsän vehreys, tuoksut, valkovuokkojen ja ketunleipien kukkaloisto kelottuneiden puunrunkojen ja sammalmättäiden keskellä puhuttelee sielua. Ja kaiken yllä lintujen tauoton laulu. Tänään metsässä muistui mieleeni virsi Hyvyyden voiman ihmeelliseen suojaan. Hyvyyden voima oli metsässä jotenkin niin käsin kosketeltavaa. Tänään emme Dallun kanssa muutenkaan kuntoilleet metsäpoluilla vaan vaeltelimme verkkaisesti polkuja ylös ja alas pysähdellen välillä aistimaan kesän tuloa. Dallu maisteli ruohoja ja nuuski polun vierusten varpuja kun minä puolestani tutkin suloisen pehmeitä ja pikkuruisia kuusenkerkkiä. Ja mikä onnellisinta, tätä metsää ei rakenneta täyteen elementtitaloja. Liito-oravat pitävät siitä huolen!

Alla olevasta linkistä löytyvän Juha Tapion biisin voikin kaikella kunnioituksella omistaa sille urhealle liito-oravalle, joka on pykännyt pesänsä juuri meidän lähimetsäämme.

Juha Tapio: En mitään en ketään

Liito-orava elementissään

Koiran hiivan karkotus, osa 3

Lääkärin varmistama hiivadiagnoosi on välttämätön!

Dio on nyt ollut alkukeväästä saakka hiivadieetillä. Alussa motivaatio oli tarpeen, sillä tassujen järsiminen ja korvien ravistelu ja punotus olivat itsepíntaisia dieetistä huolimatta. Piti vain uskoa siihen, että on oikeassa suunnassa ja pitää vain olla kärsivällinen. Jossain vaiheessa Dion vointi tuntui jopa huonontuvan. Se oli levoton ja läähättäväinen. Lisäksi kutina tuntui vain pahenevan ja turkki vaikutti rasvaiselta ja hilseilevältä. Onneksi kirjallisuudessa oli tietoa myös tästä ilmiöstä, joka on osa paranemisprosessia. Piti vain sinnitellä ja odottaa. Pesimme Dioa useammin ja se tuntui helpottavan oloa. Lisäsimme pesuihin desinfioivaa shampoota, jolla liottelimme etenkin tassuja ja kynsien juuria, joihin hiiva herkästi kiinnittyy. Aine vaikutti Dion tassuissa siis useita minuutteja, sillä ei pelkästään pesty. Hoidot tehtiin usein saunareissujemme lomassa, jolloin Dio sai odottaa aineet tassuissa isäntäväen pesujen ajan. On tärkeää muistaa, että koirat voivat kehittää allergian myös hiivaa kohtaan, jolloin tilanne on monimutkaisempi. Onneksi Dion kohdalla ei niin ollut. Vähitellen hiivaongelma alkoi rauhoittua. Puhdistimme Dion korvia sitä mukaa kun mustaa hiivatöhnää kulkeutui ulkokorvaan. Sen puhdistaminen on erityisen tärkeää, sillä muuten kuollut hiivasolukko voi jämähtää korvaan ja aiheuttaa kerrostuessaan sinne bakteeritulehduksen. Korvan puhdistuksessa voi käyttää ihan tavallisia koirille tarkoitettuja korvahuuhteita, jos sellaista saa korvaan litkuteltua. Meillä sellainen ei onnistu lainkaan!
Liian nopeasti siis ei saa antaa periksi. Edessä on kuukausien projekti ja joskus se voi venyä vuosien mittaiseksi, jopa elinikäiseksi. Vähintäänkin antibioottikuurien aikana maitohappobakteeriboostaus on aivan välttämätön. Silloin kannattaa myös sokerit jättää ruokavaliosta odottamaan aikoja parempia.

Siis kurjat sokeripitoiset ruuat pannaan!

Tyypillistä hiivatöhnää

Hiivasientä varpaiden välissä

Koiran hiivan karkotus, osa 2

Mitä Dion ruokavalioon sitten on kuulunut? Diohan alkoi barfaamaan jo aiemmin, joten barffi-linjalla on jatkettu edelleen. Dion ja Dallasin ruokavalio on hyvin pitkälle samanlainen, Dallasin annosten ollessa tietenkin pienempiä kuin Dion. Diolla ruokaa menee päivässä noin 1,2 kg ja Dallasilla noin 600 gr. Nämä kahteen satsiin annosteltuna. Toisinaan koirat syövät vain kerran päivässä ja toisinaan myös paastoavat, omasta aloitteestaan. Mitään ruokarohmuja ne eivät erityisemmin ole, vaikka Dallas onkin kova kerjäämään. Ei tosin nälkäänsä vaan ihmismäiseen mässäilyn tarpeeseensa. Herkut tuoksuvat sen kirsuun hyvältä.
Ruokavalio sisältää siis broileria eri muodoissa, kypsennettynä ja raakana. Siipinä, makkarana, filesuikaleina tai jauhelihana. Naudanliha syödään rustoina ja jauhelihana. Samoin possu, jota koirat saavat aika harvoin. Lisäksi ruokavalioon kuuluu kala kerran viikossa, kananmuna, poronliha eri muodoissaan ja lisäksi sisäelimiä, kasviksia ja marjoja sisältävät makkarat. Nokkonen on tyypillinen lisä, joka tuohon miksattun makkaraan sisältyy. Sekä Dio että Dallas ovat kovia järsimään puruluita, rustoja ja ydinluita, joten tuo puruluiden tilanne on ollut hieman haasteellinen. Aiemmin koirat söivät valkaistuja kaupan puruluita, mutta tuo valkaisuaine on alkanut epäilyttää ja toki nyt hiivadieetin aikana Dio on voinut syödä ainoastaan naudan rustosta pyöriteltyjä kovia rullia. Olemme ostaneet niitä ihan ruokakaupasta kilotavarana suolaiseen hintaan, mutta Tokmannilla vapun tienoilla käydessämme, löysimme aivan samoja puruluita ison pussillisen vaivaisella viidellä eurolla (P.S. myöhemmin selvisi, että nämä nahkaluut ovat aivan järkyttävä kaloripommi). Nyt Dio on saanut myös tuota Jahtia ja Vahtia vähäisessä määrin, mutta ehkäpä jätämme sen vielä kuitenkin pois varmuuden vuoksi. Näiden lisäksi koirat syövät Doilsin tyyristä EPA ja DHA -omega-3 rasvahappovalmistetta päivittäin. Dio 4,5 ml ja Dallas 3 ml ruuan päälle ruiskulla annosteltuna. Ruokavalioon on hyvä lisätä myös valkosipulia ja oreganoa, jotka ovat tehokkaita hiivan karkottajia, ja jos koira ei niitä vieroksu!.
Seurattuani koirien hiivaongelmakeskustelua, olen huomannut monien olevan ihan oikeilla linjoilla maitohappobakteerien ym. ohjeiden suhteen, mutta hyvin usein ruokavalio näyttää olevan ihan pielessä. Erilaisia ruokia kokeillaan ja vaihdellaan ja yleensä AINA niissä näkyy kirjoitusten mukaan olevan juuri näitä vältettäviä ruoka-aineita kuten perunaa ja riisiä. Ne on ehdottomasti jätettävä pois.

Prisman broitsunsiipiä 1 kg:n pussi ja Multi-mix makkaraa 500gr

ja tietenkin Dallun kuono!

Koiran hiivan karkotus, osa 1

Ymmärryksen lisääminen alkoi opiskelemalla, opiskelemalla ja opiskelemalla aiheesta HIIVA: mitä se on, miten se käyttäytyy, mitä tieteellinen tutkimus siitä sanoo? 

Siunattu internetin aikakausi ja Suomen kirjastolaitos

Suoliston vallannut hiivakasvusto

Seuraava operaatio oli poistaa koiran ruokavaliosta sokeri tyystin (vain kasvisten ja marjojen ymv sokereita emme lähteneet karttamaan). Huomaa, että sokeria on monenlaista ja monen nimistä, joten tutki tarkoin koirille antamiesi ruokien ja herkkujen (myös puruluut) tuoteselosteet. Seuraavassa lista vältettävistä sokereista: hunaja, sakkaroosi eli tavallinen sokeri, glukoosi eli rypälesokeri, dekstroosi eli maissisokeri, fruktoosi eli hedelmäsokeri, glukoosisiirappi eli tärkkelyssiirappi + sokeri, maltoosi eli mallassokeri, inverttisokeri, maissisiirappi, maissitärkkelys, High Fructose Corn Syrup (HFCS), melassi jne. Siis tarkkana on oltava etenkin vieraskielisten tuoteselosteiden kohdalla. Hiiva elää ja hengittää sokereilla. Jos tämä asia ei ole kunnossa, on aikas se ja sama miten hiivainfektiota hoitaa. Siis ei pienen pientäkään hippusta herkku- tai välipalana. Hiivan karkotus on totaalista sotaa. Tämä fanaattisuus on meillä liittynyt vain hiivadieetin alkuvaiheeseen. Tällä hetkellä Dio syö jo pieniä määriä Jahti & Vahti -nappuloita, joissa on mukana esimerkiksi riisiä, joka perunan, pastan ja jauhojen lisäksi on kuulunut vältettäviin ruoka-aineisiin.

Sokerieliminaation kanssa samaan aikaan aloitettiin massiivinen maitohappobakteerikuuri. Hiivalle oli löydettävä puskuria ja maitohappobakteerit toimivat siinä roolissa tehokkaasti. Hiiva ei siis ole mikään paholaissieni, vaan se toimii kuten luonto toimii. Se täyttää tyhjäksi jäävät ekologiset lokerot varmistaen omaa elinvoimaansa. Se pitää siis vain häätää omaan pilttuuseensa. Eläinlääkärin maitohappobakteerivalmisteet maksoivat maltaita. Apteekkien samoin. Lemmikkistoresta löytyi sitten sopuhintainen Holistic Healthin 50 gramman Lacto Health -valmiste 13.90€/purkki. Sitä annostellaan Diolle edelleen teelusikallinen aamuruuan päälle siroteltuna. Ilman maitohappobakteereja taistelu on tehotonta. Tilaan kotipostilootaan kerralla kaksi purkkia ja ne riittävät muutaman kuukauden.

Probioottia suoleen

Hiivatonta eloa 6.5.14

Uskottava se on, että Dion hiivainen aika on ainakin toistaiseksi takanapäin. Koko hiivahelvetti kesti todella pitkään ja olimme miltei varmoja, että emme pysty sitä enää taltuttamaan. Dio kutisi tassuista ja korvista, jotka haisivat tympeälle ja olivat tulipunaiset. Korvista erittyi mustaa kuonaa ja niitä Dio sitten yritti hangata ulkona maahan ja yökaudet menivät tassujen nuolemista, järsimistä ja korvien ravistelua ja kapsuttelua kuunnellessa. Välillä Dio istui sängyssä ja huohotti, vaihtoi paikkaa sohvalle, nojatuoliin, matolle, taas sängylle ja sitten vuorostaan ulos. Dion kanssa käytiin lääkärissä, saatiin troppeja ja ohjeita, ratsattiin ruokavalio, syötettiin eläinlääkärin kalliita allergianappuloita. Hiiva oli ja pysyi ja kukoisti. Tarinat netissä kertoivat karua kieltä. Hiiva on todella vaikea hoitaa. Sitten löytyi tämä ja vasta silloin alkoi hahmottua mistä oikein on kyse. Voi miten päin honkia olimme koko hiivaongelman käsittäneet.

Maalaisjärkistä ymmärrystä hiivaan!

Luun piilotusta 1.5.14

Vappupäivän lenkillä koirat ovat leikkineet luun piilotusta. Pitbull on työkoira, joten se tekee mielellään myös lenkillä töitä. Työtä on vaikkapa tavaroiden kantaminen tai treenaaminen käsipainolla. Joskus Dio ottaa lenkille mukaansa ison puruluun, jonka se mielellään piilottaa jonnekin sopivaan paikkaan lenkkipolun varrella. Piiloiksi kelpaavat kivenkolot, pehmeä multa (asukkaiden istutukset!), lehtikasat ja ruohoiset rinteet. Tänään Dio piilotti luun muutamaan paikkaan peittäen sen tarmokkaasti, mutta jokaisesta piilosta se kaivoi luunsa esiin ja kanniskeli sitä eteenpäin kunnes oman pihan pensasaidan juurakosta löytyi se täydellinen piilo. Kun Dallu sitten pääsi omalle lenkilleen, nuuskutti se Dion piilopaikan selville ennenkuin päästiin edes portista ulos. Dallu kanniskeli tuota multaista luuta koko pitkän lenkin suussaan ja mietti koko pienen päänsä puhki, minne itse voisi luun jemmata. Lopulta metsästä löytyi sopiva paikka, johon Dallu sitten tarmokkaasti tamppasi kuonollaan varastamansa luun. Saas nähdä käykö sen kuin oravien, jotka eivät koskaan muista minne ovat herkkupalansa kätkeneet?

Luupiilon tarkastelua

Tämä kelpaa!

Dallu kurakirsu